Linjan 60 hammasratasjuna
Hammasratasjuna kulkee Budan puolella mäkisessä maastossa. Rata kulkee niin jyrkästi ettei sitä pysty tavallisella junalla ajamaan. Tästä johtuen kiskojen keskellä kulkee vielä kolmas kisko, hammasrataskisko. Juna tarvitsee hammasrattaan keskelle, jotta se pystyy nuosemaan jyrkkää mäkeä ylös.
Junassa osa penkeistä on asetettu hieman vinoon asentoon, jotta ne olisivat suorassa junan kulkiessa jyrkkää mäkeä ylöspäin. Junankyyti oli hieman epätasaista ja pomppivaa. Ovien sulkeutuessa kuului hauska ovikelloa muistuttava ääni. Budapestissä yleisesti ottaenkin kaikissa joukkoliikennevälineissä kuului jonkinlainen äänimerkki ovien sulkeutuessa. Polkupyörille oli varattu oma tila junassa ja ne sai kiinnitettyä pystyasentoon junan seinässä oleviin kiinnikkeisiin.
Vinoon asennetut penkit ja polkupyöräkiinnityspaikat
Rata on vajaa 4 kilometriä pitkä. Se on enimmäkseen yksiraiteinen mutta muutaman pysäkin kohdalla oli kahdet raiteet, jotta junat pystyivät ohittamaan toisensa. Rataosuus on rakennettu jo 1800-luvun puolella ja ennen radan sähköistämistä siinä on kulkeut hyöryvetoinen hammasratasjuna.
Ylhäällä hammasratasjunan pääteaseman läheisyydestä lähti lasten rautatie. Tämä lasten rautatie oli erikoinen siitä syystä, että siellä työskenteli alaikäisiä lapsia, joista suurin osa oli noin 12-vuotiaita. Seuraavaksi hyppäsinkin tähän junaan ja jatkoin sillä matkaa kukkulan laelta.
Tässä junassa ei kelvannut bkk:n lipputuotteet, joten kävin ostamassa lipun junan lähtöaseman tiskiltä. Lipunmyyjänä oli arviolta 10-vuotias poika. Junaa ei sentään alaikäiset lapset ajaneet mutta kaikkia muita töitä lapset hoitivat. Lapset antoivat junalle lähtöluvan ja hoitivat kuulutukset asemilla sekä konduktöörin tehtävät junassa.
Lasten rautatiellä liikennöi kapearaiteinen juna. Raideleveys tällä osuudella oli vain 760 mm. Juna kulki tasaisen oloisesti mutta vauhti ei päätä huimannut. Koko reitin pituus on noin 11 km ja siihen kuluu aikaa junakyydillä puolisen tuntia. Junan vauhti oli vain noin 20 km/h. Juna pysähtyi tällä välillä useilla asemilla, joissa myös lapset työskentelivät. Junassa oli vain yksi vaunu, jossa oli kovat puiset penkit sisällä.
Matkustaessani lasten rautatiellä kyydissä oli vain muutama muu ihminen. Erona hammasratasjunaan oli se, että lasten rautateillä vaikuttaisi siltä, että sillä kuljetaan vain huvimielessä, ei oikeaan liikkumistarpeeseen. Sen sijaan hammasratasjuna palveli sen varrella asuvia ihmisiä heidän liikkumistarpeissaan. Hammasradan vieressä oli runsaasti pientaloasutusta ja vauraamman oloista aluetta. Kyydissä olevat ihmisetkin vaikuttivat suurelta osin paikalliselta väestöltä. Tietysti hammasratasjunan lippujen yhteensopivuus kaupungin yleiseen lippujärjestelmään sekä lasten rautateitä nopeampi vauhti ja tiheämpi vuoroväli vaikuttavat myös näiden junien luonteen eroihin.
Kapearaiteinen juna lasten rautatiellä
Alas rinteiltä pääsi myös tuolihissiä pitkin, joka oli bkv:n operoima mutta siitä huolimatta vaati erillisen lipun. Itse vaihdoin lasten rautatien puolivälissä tuolihissiin, jolla matkasin alas rinnettä. Tuolihissi saapui Zugliget-nimiseen paikkaan, josta pääsi jatkamaan matkaa keskustaan bussilla. Zugliget sijaitsi myös hyvin lähellä Varosmajoria eli sitä asemaa, josta
aloitin matkani kukkulalle hammasratasjunalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti